Uskonpuhdistuksen muistopäivä ja vaalipäivä

Aamulla olin Härmälän kirkossa lukemassa päivän tekstejä. Uskonpuhdistuksen muistopäivänä pappimme Päivi Repo piti hyvän saarnan. Jokaisella on oikeus omaan uskoonsa. Omaa uskoaan ei silti pidä peitellä, vaikka sitä ei tarvitse tyrkyttääkkään kenellekkään.  Kirkosta tullessa on aina hyvä mieli. Päivää ihastuttivat myös 1v4kk ikäiset kaksospojat, poikamme lapset.

Tänään on myös vaalipäivä!  Kävelimme puolisoni kanssa keskustaan haistelemaan vaalitunnelmia. Takasin tullessa bussissa olikin jo mukavaa, tunnelmaa nostavaa keskustelua vaaleista. Lehdissä oli vielä tänäänkin valtavasti mainoksia. Isoja panostuksia! 
Itselläni ei ole ollut mainoksia lehdissä. Mielenkiintoista ja innostavaa tämä kyllä on ollut. Mielenkiintoista on myös seurata tuloslaskentaa! 

Ensilumessa matkustamista

Ensilumi tuli viime yönä Tampereelle. Aamulla tiet olivat liukkaat ja monella vielä kesärenkaat alla.

Itse menin linja-autolla töihin. Bussi oli myöhässä ja tupaten täynnä. Härmälästä on lyhyt matka keskustaan, mutta ihan hirveätä on seistä täpötäydessä ruuhkabussissa. Minusta tuntuu, että TKL:n vuoroja on vähennetty juuri puoli kahdeksan molemmin puolin. Jos ihmisten halutaan käyttävän joukkoliikennettä, sen täytyy myös toimia ja olla inhimillistä matkustamista. "Tiivistetään vielä vähän"- pistää sydämen hakkaamaan ja epämiellyttävän olon virtaamaan koko kehoon, varsinkin kun kärsii ahtaanpaikan kammosta.

Työpaikalla oli lasten vanhemmilla ollut ongelmia autojensa kanssa. Ne lapset, jotka paikalle pääsivät, nauttivat täysin siemauksin lumesta, talvesta ja viimasta!

Iltapäiväkerhossa on 28 lasta pienessä luokkahuoneessa. Mitään vaatteiden kuivausmahdollisuuksia ei ole. Jos pakkanen yltyy, on pakko olla sisällä. 28:sta lapsesta lähtee ääntä vaikka he eivät edes huutaisi. Kerhon vieressä on luokkatila, missä opiskellaan.
 Pitäisikö kääntyä Tampereen kaupungin hallinnon, tilaajan vai tuottajan puoleen. Tilat ovat liian pienet isolle lapsiryhmälle, on tehostettu liikaa!

Iltapäivällä olin vielä kristillisdemokraattien  vaalikopilla kahvia tarjoilemassa. Tunnelma oli mukavan lämminhenkinen. Kristillisdemokraatit on hyvä vaihtoehto ja yksi mahdollisuus on numero 295!

Omalääkäri - mikä se on?

Omalääkäri, mikä se on? Kuka pääsee omallelääkärille?

Työskentelen samassa työpaikassa nyt neljättä vuotta. Tiedän, että alueellamme toimii ns. omalääkäri, myös työterveyshuollossa.
Koko tänä aikana olen päässyt tasan yhden kerran työterveyshuollon omallelääkärille. Viimeksi taas lääkäriaikaa tilatessani, kysyin, onko mahdollista päästä omallelääkärille? Ei, oli tiukka vastaus.

Syksyn aikana olen käynyt neljään eri kertaan lääkärin vastaanotolla samasta syystä.  Paha verkkokalvon tulehdus eli silmätulehdus ja/tai poskiontelotulehdus. Joka kerta on ollut eri lääkäri. Joka kerta on tiedusteltu, onko ennen ollut näitä oireita. Joka kerta kysytty, mitä lääkkeitä olet saanut. Joka kerta on tullut samoja tai edellisiä lääkkeitä. Joka kerta on tullut päivän sairausloma.  Joka kerta menen töihin pää humisten ja kauhulla odottaen, koska meneillä oleva kuuri loppuu. Joka kerta siis pelkään, että kohta alkaa taas samat oireet. Joka kerta ihmettelen päivän sairauslomaa, joka ei sinänsä vielä auta mihinkään.

Lääkäri antaa lääkkeet ja päivän lepotauon ja se on siinä. Olen melko huolissani näistä oireistani ja toivoisinkin, että lääkärit paneutuisivat ehkä hieman syvemmin tähän ongelmaan. Jos olisin käynyt samalla lääkärillä, hänellä olisi kokonaisvaltaisempi käsitys tilastani. Jos olisin päässyt omalle- lääkärille, olisiko hän syventynyt asiaani.Olettaiaisn näin olevan. 

Viimeinen lääkäri otti esiin mahdolliset työpaikkani home- tai kosteusvauriot, niinpä, tulihan se edes mainittua!

Omalääkärille kyllä pääsevät jotkut potilaat sähköpostia kirjoittaen tai suoraan kännykkään soittaen. Toivoisi tämän omalääkäri- järjestelmän olevan tasan tasapuolinen ja toimiva ihan kaikille!

Yhteiskunnallinen päätöksenteko pitäisi saada nuoria kiinnostavaksi

Aaamulehden mielipidesivulla tänään:

 

ÄÄNESTYSIKÄRAJAN VOI LASKEA 16 VUOTEEN

Väestömme ikääntyy kovaa vauhtia ja vanhempien ikäluokkien osuus kokonaisväestöstä kasvaai koko ajan. Ihmiset elävät pidempään, ja lapsia syntyy vähemmän kuin aiemmin.

Kunnallisen demokratian kehittymisen kannalta edellä mainittu kehitys antaa aiheen miettiä sitä,kuka kantaa huolta jatkossa lapsiperheiden tukemisen ja tulevaisuuden edellytysten turvaamisesta.

Viime seurakuntavaaleissa 16-vuotiaat saivat jo äänestää. Ikärajamuutos pitäisi saada aikaiseksi sekä valtiollisissa  että kunnallisvaaleissa. Yhteiskunnallinen päätöksenteko pitäisi saada nuoria kiinnostavaksi ja tämä olisi yksi askel siihen suuntaan.

 Joskus on tuotu esiin ajatus siitä, että kunnallisvaaleissa vanhemmilla olisi ääni myös alaikäisestä lapsesta. Silloin perheessä, jossa on kaksi aikuista ja kaksi lasta, olisi yhteensä neljä ääntä eli molemmilla vanhemmilla kaksi ääntä.  Tämän käytännön toteuttaminen lienee hankalaa ja lainsäädännössä sitä voi olla vaikea saada läpi. Oikeudenmukaistahan se voisi periaatteessa olla. Mielenkiintoista olisi kokeilla sitä jossakin kunnassa.

Hyvä kasvuympäristö kantaa ihmistä pitkälle. Se muokkaa oman geeniperimän ohella tulevia vastuullisia vanhempia jatkamaan lapsimyönteisen suomalaisen yhteiskunnan kehittämistä.

Tuulikki Saarinen Tampere   ( kd. sit)

Vaalityötä ja isovanhempien päivän viettoa

Keskustorilla MEP Sari Essayah ja Tampereen Kristillisdemokraattien pormestariehdokas Lauri Kangasniemi ja minä

Isovanhempien päivänä iloisia hetkiä

Seurakuntaneuvostossa

Tampereen Härmälän seurakuntaneuvoston kokouksessa tutustuimme Multisillan seurakuntakotiin ja kerhohuoneeseen.  Kerhotila on yllättävän iso ja monikäyttöisen näköinen tila.  Seurakuntakoti taas kylmä ja epäkäytännöllinen. Päätettiin esittää seurakuntakodista luopumisesta ja kerhotilan remontoimisesta.
Kokouksessa keskusteltiin myös mm. neuvotteluista ja yhteistyöstä muiden seurakuntien kanssa. Listalla oli myös henkilöstön kehittämissuunnitelma, talous ja toimintasuunnitelma.
Paljon tärkeitä ja seurakunnan toimintaan vaikuttavia asioita.
Ilahduttavaa on myös se, että kirkoon liittyy joka kuuukausi nuoria aikuisiakin.

Laadukasta kerhoilua koulutuksen kautta

Punainen A on punaisella paperilla, tässä, sininen B on sinisellä paperilla, tässä. A ryhmään kuuluvat seuraavat:, vielä ei saa nousta...

Laadukasta aamu- ja iltapäivätoimintaa kerhonohjaajille, koulunkäyntiavustajille ja leikinohjaajille.

Koulutustilaisuus aloitettiin hyvin koulunomaisesti. Opettaja ei kai mitään voi itselleen, on koulutettavat sitten lapsia tai aikuisia, niin tyyli on sama.
Päivän aikana kerättiin vinkkejä paperille erilaisista toimintatavoista kerhoissa. Hyvin samanlaisia ne kyllä jokapuolella ovat.
Erilaisen tavallisista ja tavallisen erilaisista lapsista kuulimmen hyvän luennon. Tosin se, miten tärkeitä me avustajat ja ohjaajat olemme, kuulosti vähän liian maireelta. Naapuri sanoi minulle, että tuon kuulisi mielummin esimiehen suusta sinä päivänä, kun on ollut tosi vaikeita tilanteita lapsen kanssa.

Koulutuksen lopussa otettiin esille Tampereen kaupungin hallinnon vaatimat tiukat tilastopaperit. Kuka lapsi on tullut kerhoon mihinkä aikaan ja koska lähtenyt. Joka tunti näpyteltävä ylös. Vastausta kysymykseen MIKSI näitä tilastoja tehdään, ei saatu. Hallintoon on mennyt jo syksyllä jokaisesta lapsesta hakemus lapsen vanhemmilta, mistä selviää tarkasti lapsen kerhossaolo aika. Erilaisia ohjeita koordinaattorilta on tullut kymmenkunta syksyn aikana ja kukaan ei tunnusta olevansa hallinto....Se on varmaan musta möykky jossain avaruudessa...

Toivoisi sen hallinnon tulevan paikalle 30 tai 50 lapsen kerhoon katsomaan tilanteita. Siinä ei ole aikaa kirjata papereita, jos haluaa tehdä kerhosta laadukkaan lapsille.

Koulutus päättyi aika sekasortoisiin tunnelmiin, tarkkaa selvyyttä näistä paperin täyttämisistä ei saatu.
Parasta päivässä oli kollegojen tapaaminen ja hyvä ruoka!

Syysloman alkua

Tampereen koululaisilla alkaa syysloma huomenna, kolme päivää. Kouluissa viikon kaksi ensimmäistä päivää on vietetty laulellen, videoita katsellen tai muuten helpottaen päivän kulkua. Koulutyö on loppunut tavallista aiemmin. Esikoussa kaikki perheet eivät olleet varmoja, ollaanko lomalla vai ollaanko koulussa.

Kun koulupäivä loppuu kahdeltatoista alakouluissa, se tarkoittaa sitä, että iltapäiväkerhossa lapset ovatkin sitten jo täydellä lukumäärällä heti kahdentoista jälkeen. Menoa ja meininkiä ja hurjia tilanteita. Sitä se on, kun 28 vilkasta lomaa odottavaa lasta pääsee yhteen.

 Itse kiipesin kahteen kertaan iltapäivällä Pyynikin näkötorniin ihailemaan myrskyistä Tamperetta uteliaiden kerholasten kanssa. Hyvät munkkikahvit helpottivat hieman maitohapoille menneitä reisilihaksia! Sinänsä mukava loman aloitusreissu lapsille.

Kotona ajattelin kyllä, että kannatan koko viikon pituista syyslomaa. Huomenna on vielä koulutuspäivä ja sitten kaksi palkatonta lomapäivää.
Kaipaisin kunnon lomaa, jotta saisi nukkua ja ladata akkuja vuoden pimeimpänä aikana. Uskoisin, että myös pienet ja isommatkin koululaiset kaipaisivat ihan samaa. Turha oli mielestäni lyhentää viikon syysloma kolmeen päivään. Kahden päivän kulttuurianti oli toki kivaa, mutta ehkä vähän turhaa.
Tänään täyttää toiseksi nuorin lapseni 19 vuotta.

Isoäidin ihanuutta

Tuuti-isoäidin ihanaa pyhäpäivän viettoa

Aamulehti 14.10.2012

OIKEANLAINEN TUKIRYHMÄ VOI AUTTAA
 Mielipidekirjoitukseni Aaamulehdessä tänään.

OIKEANLAINEN TUKIRYHMÄ VOI AUTTAA

Jo pieni alakoululainen voi joutua jo kiusatuksi ja tuntea itsensä syrjityksi. Mitä pidemmälle koulua käydään, sitä vaikeammaksi yksinäisyys ja syrjäytyminen tulevat, jos niihin ei osata ajoissa puuttua.

Opettajilla ja avustajilla on luokassa suuri vastuu huomata lapsen hätä.

Suurempi ongelma on teini-ikäisillä nuorilla, jotka syrjäytyvät ja vetäytyvät omiin oloihinsa Heidän vanhemmillaan on suuri hätä, mitä tehdä nuoren kanssa. Tuossa iässä olisi hyvin tärkeää saada apua tilanteeseen. Vanhempien pitäisi sinnikkäästi pitää nuoren puolia, taistella heidän puolestaan, ettei nuori jäisi yksin.

Helsingissä toimii tukiryhmä, johon on koottu 16 – 22 vuotiaita miehiä. Yhteistä heille ovat heikot sosiaaliset taidot.

 Osalla on mielenterveysongelmia ja lastenkoti taustaa. Ryhmä pelaa tietokonepelejä yhdessä, se on kaikkien yhteinen kiinnostus. Näin nuoret  on saatu avautumaan.  Se on ollut monelle ainoa paikka, jossa he ovat saaneet onnistumisen kokemuksia.

Tässä on yksi hyvä malli, kuinka nuoria miehiä saataisiin lähemmäksi yhteiskuntaa. Pelihimo, jota on pidetty huonona asiana, voisi myös auttaa, kunhan siinä on oikea vetäjä ja suotuisat olosuhteet.

                                                                               Tuulikki Saarinen 

                                                                               Tampere [kd.sit)

                                                                                

Vaaliteemoja

Vaalimökki-kamppanja jäi tältä päivältä väliin. Poskiontelo- ja silmätulehdus ottivat ylivallan. Antibiootit taivuttavat sohvalle makuuasentoon.

Vaaliteemoistani voin kuitenkin jotakin kertoa.

KASVUALUSTA KANTAA PITKÄLLE
– VÄLITTÄMISEN KULTTUURI SYNTYY KOTONA

• Rantaväylän tunnelin rakentamista tulisi siirtää. Tunnelin suunnittelusta tosin on jo tullut suuria kustannuksia.
• Ratikkaliikennettä toivoisin vietävän eteenpäin ripeästi.
• Pyörätieverkostoa tulisi parantaa edelleen.
• Lasten ja nuorten pahoinvointiin täytyisi puuttua yhä varhaisemmassa vaiheessa. Kouluissa lasten pahaan oloon tarutttava heti. Koulunkäyntiavustajia lisättävä kouluihin.
• Leikkipuistotoimintaa tulisi kehittää niin, että puistoissa kotona olevilla vanhemmilla olisi mahdollisuus lämpimään ateriaan ja sisätilaan.
• Vanhuksille mahdollisuus olla kotona mahdollisimman pitkään hyvän kotihoidon turvin tai mahdollistaa arvokas laitoshoito.
• Äänioikeusikäraja tulisi laskea16-vuoteen ja nuoret tulsi saada kiinnostumaan yhteiskunnalliseen päätöksentekoon.
• Kaupungin ja seurakunnan yhteistyötä tulisi lisätä ja kehittää.
• Kirjastopalvelut säilytettävä edelleen ilmaisina.

Mitä mieltä olet?

Teatteria ja Vaalityötä

Eilen olin katsomassa tyttäreni kanssa Sirkku Peltolan käsikirjoittamaa "Lento" näytelmää. Oliko sitten raskaan työpäivän jälkeen liian väsynyt vai mitä, mutta nyt en kyllä ihan saanut kiinni ajatuksesta. Hyvääkin oli, mutta ehkä liian pitkä. Pupuhahmot näyttämöllä menivät vähän yli.Tyttäreni piti esitystä ihan kohtuullisena.

Teatterissa

Tänään avautuivat sitten keskustorin vaalikopit. Kristillisdemokraattisen puolueen puheenjohtaja Päivi Räsänen oli vieraillut paikalla jo päivällä. Itse menin suoraan töistä sinne tekemään ankaraa vaalityötä. Ihmisiä näytti pyörivän melko paljon mökeillä. Ihan oma, uusi, mielenkiintoinen maailmansa tämä vaalityö maailma, näin sisältäpäin. Mielenkiintoisista, tärkeistä asioista keskusteltiin. Vaalimökit ovatkin sitten auki aina vaalipäivään 28.10.12 saakka.

Vaalityössä Keskustorin mökillä

Ruotsin kieli

Suomi on kaksikielinen yhteiskunta. Suomea ja ruotsia pitäisi molempia osata. Ruotsin kielestä on kuitenkin tullut monille pakkopulla, joka pyritään unohtamaan heti kun voidaan. Peruskoulussa ruotsin kielen opiskelu aloitetaan viimeistään seitsemännellä luokalla. Yläkoulussa kieli saattaa takuta ja niin sitä ei oteta lukiossa kuin pakolliset kurssit. Yliopistoon meneville tulee kuitenkin taas ruotsin kieli vastaan ja sitten se tuntuukin jo vaikealta.

On myös esitetty, että ruotsin kieli pitäisi olla vapaaehtoisesti valittavien kielten joukossa eli sen voisi jättää kokonaan pois.

Kielitaito sinänsä on pääomaa. Ymmärrän, että venäjän kielen taitajia meillä pitäisi olla lisää. Venäjän kielen tarve on suuri varsinkin Itä-Suomessa. Englannin- ja saksan kielen lisäksi myös ranskan kielen taitajia tarvitaan. EU:ssa ranskan kieli on käyttökieli englannin ohella.

Mielestäni ruotsin kieltä ei kuitenkaan ihan helposti voi unohtaa ja jättää pois. Kaksikielisessä yhteiskunnassa pitäisi osata suomen lisäksi myös ruotsia. Euroopan Unionin jäsenenä muitakin kieliä pitäisi osata, ainakin jos tähyää maailmalle.

Sairaana vai terveenä

Eilen käymieni keskustelujen jälkeen mietin Tampereen terveydenhuoltoa. Kuulin, että Hervannassa eräs rouva oli saanut ajan lääkärille kolmen viikon päähän. Kolmen viikon päähän aika omasta terveyskeskuksesta!

Mielestäni jokaisella kuntalaisella täytyy olla oikeus kunnalliseen terveydenhoitoon. Kun olet sairaana, lääkärille täytyy päästä viimeistään seuraavana päivänä.

Kokoomuksen ehdottamaa ensimmäisen päivän karenssia sairauspäivästä en pidä hyvänä.  Luulisin, että aika harva ihminen kuitenkaan käyttää sairauslomaa väärin hyväkseen. Uskon, että ihmiset yrittävät mennä töihin, jopa liian sairaana, mikä taas ei ole hyvä asia.

Kyllä sairaana täytyy voida jäädä kotiin ihan hyvällä omallatunnolla. Karenssipäivä melkein loukkaa niitä ihmisiä, jotka eivät ole niinsanotusti lintsanneet töistään. Uskon edelleen, että niitä lintsareita ei paljoa ole, joten en kannata tätä karenssipäivää. 

Vaalikampanjaa

Tänään olin ensimmäistä kertaa vaalikamppanjatilaisuudessa Hervannassa kauppakeskus Duossa. Jännitti kyllä etukäteen. Ihmiset olivat ystävällisiä. Oli mukava jutella erilaisten ihmisten kanssa. Terveydenhoito ja tunnelihanke olivat päälimmäisiä asioita, mistä ihmiset kertoivat mielipiteitään. Myös lapsista ja suppilovahveroiden säilömisestä kävin mielenkiintoisia keskusteluja.
Kristilllisdemokraattisen puolueen esite, Tampereen oma esite ja meidän ehdokkaiden esitteitä tutkittiin ja otettiin mukaan. Tästä se jatkuu ja näillä mennään.

Kouluruoka

Kouluruoka on hyvää, ainakin omassa työpaikassani Aleksanterin koulussa Tampereella.

Menemme esikouluryhmän kanssa ruokailemaan joka päivä klo 10.15! Aluksi tuntui, että se on aikaista, mutta nyt sitä jo itsekin odottaa ja lapset kyselevät koska mennään syömään. Ruokailutilanteessa minä ja opettaja istumme lasten kanssa samassa pöydässä. Opastamme heitä hyviin ruokailutapoihin. Opetamme haarukan ja veitsen käyttöä. Autamme ruoka-annosten annostelussa. Kannustamme syömään sitäkin , mikä ei ole ihan herkkua. Keskustelemme ja kuuntelemme lasten asioita ranskaksi ja suomeksi.

Opettajalle tämä ruokailu on valvonta-ateria. Hinta lisätään hänen palkkaansa ja siitä menevät verot. Käytännössä opettaja maksaa alle euron tästä ateriasta. Tämä etu on kaikilla valvonta-ateriaaan oikeutetuilla opettajilla.

Minä, koulunkäyntiavustaja istun samassa pöydässä ja valvon lasten syömistä usein viimeiseen lapseen asti. Syön samaa ruokaa ja maksan siitä 4,20e.  Ei ole paljoa tuokaan hinta hyvästä perusruuasta.

Minun mielestäni myös meille koulunkäyntiavustajille ja kerho-ohjaajille, jotka syömme ja valvomme lasten ruokailua, pitäisi kuulua sama valvonta-ateriaetu kuin opettajille. Monessa pienemmässä kunnassa valvonta-ateria kuuluu myös koulunkäyntiavustajille.

Oppisopimuskoulutuksesta

Pirkanmaan oppisopimuskeskusken vs. oppisopimusjohtaja Tuula Hoivala sanoo, että aikuisten oppisopimuskoulutuksessa myydään pian ei-oota. Alle 20- vuotiaiden oppisopimuspaikkoja lisätään. Samalla aikuisten lisäkoulutukseen tulee Pirkanmaalla roima leikkaus. Lähdössä on 400 koulutuspaikkaa. (Aamulehti 2.10.12)

Tampereen kaupunki otti vielä viime vuonna kouluihin oppisopimuksella opiskelemaan esimerkiksi koulunkäyntiohjaajia ja kerhon aamu- ja iltapäiväohjaajia. Pirkosta tuli opiskelijoita, joiden kanssa tehtiin asialliset sopimukset. Opiskelijalle nimettiin työpaikkaohjaaja ja erikseen näytön vasstaanottaja, Sekä työpaikkaohjaajalle, että näytön vastaanottajalle tarjottiin myös koulutusta tehtävään.

Työpaikkaohjaaja neuvoi ja opasti opiskelijaa. Perehdytti alan työhön. Kunkin jakson jälkeen työpaikkaohjaaja antoi oman lausuntonsa  oppilaan edistymisestä netin kautta opiskelijan koululle. Näytön vastaanottaja luki oppilaan tekemiä arvioita omasta työstään ja auttoi ja teki niihin muutoksia. Näytön vastaanottaja myös arvioi oppilaan näyttöä yhdessä oppilaan, rehtorin ja opiskelijan oman koulun opettajan kanssa.

Pirko ja muutkin oppisopimuskoulut maksavat oppilaita vastaanottaville kouluille tai yrityksille rahallisen palkkion opiskelijasta. Muutama vuosi sitten Tampereen kaupunki maksoi työpaikkaohjaajalle pienen, asianmukaisen palkkion tehdystä työstä.

Kysyin syksyn alussa kaupungin hallinnosta oppisopimuskoulutusasiasta ja palkkion maksamisesta. Vastaaja ihmetteli, miksi kyselen tälläistä ja sitten vastaus oli, että palkkiot menevät koulun yhteiseen hyvään..

Tämän puhelinkeskustelun jälkeen kuulin, että kaupunki on lopettanut kokonaan oppisopimusopiskelijoiden ottamisen kouluihn.  Se pieni korvaus, mikä monen tunnin työstä kouluttajalle maksettiin, tuskin olisi kaatanut kaupungin kassaa. Motivoinut se kyllä olisi kouluttajaa ja näytön vastaanottajaa.

Tällä hetkellä kouluissa kyllä on aikuisia opiskelijoita erilaisten tahojen kautta. On työelämään tutustujaa, maahanmuuttajaa, työalan vaihtajaa jne. Kaikki ovat tervetulleita. Harmillista on vain se, että asiaan paneutuvaa koulutusta ja ohjausta he eivät enää saa.

Mielestäni pieni rahallinen korvaus tai työajan lyhennys kuuluvat jokaiselle, jotka työtä oppisopimusopiskelijoiden kanssa  tekevät. 

Kasvatustehtävä

Helsingin Sanomissa 1.10.12 koulupsykologi Kaarina Tonteri palasi vielä apulaisoikeuskanslerin Sastamalan Sylvaan koulun rehtorille antamaan huomautukseen, jossa vedottiin lain määräyksiin.
Jutussa muistutetaan, että koulun toimintaa säätelee myös laki, jonka mukaan koulun ensisijainen velvollisuus on kasvatus.

Koulumatkakiusaamiseenkin voi puuttua kuka tahansa kansalainen väkivaltaa käyttämättä. Eihän se silloin voi olla koulun henkilökunnaltakaan kiellettyä?

Mielestäni tässä kirjoittaja on aivan oikeassa. Laintulkitsijoiden olisi erotettava kasvatus ja rankaiseminen toisistaan. Koulun ensisijainen tehtävä kun on kasvattaminen. Kasvattamiseen kuuluu joskus epämukaviakin asioita ja kiusaamiseen puuttumista.