lauantai 24. tammikuuta 2015

ISOÄIDIN JA VAARIN LUONA

"Voiks mää tulla teille" "Onks tekemistä?" "Selvä, mää tuun junalla"
Seuraavana iltana kohta neljävuotias tyttärentytär saapuikin tätinsä kanssa junalla matkustaen, kahden vaihdon kautta.
Sesilia on toki  ollut Härmälässä Tuutin ja Vaarin luona elämänsä varrella useamman kerran. Aina on mukana ollut kuitenkin äiti ja isä ja sisarukset ja usein vielä suuri joukko serkkuja ja tätejä ja enoja.

  Minulle ja "vaarille" on valtava ilo aina kun lapset perheineen meille tulevat. Olen erityisen iloinen myös omien lasteni lämpimistä sisarusväleistä. Muistan myös tästä asiasta heille usein sanoa : että he vaalisivat sisarustensa perheiden kanssa ystävyyttä elämänsä loppuun saakka. On valtava rikkaus kun sisaret mielellään hoitavat toistensa lapsia ja viettävät aikaa yhdessä. Huippuhetkiä meille ovat myös tilanteet, missä kaikki yhdeksän lastenlasta eli serkukset saavat leikkiä ja touhuta yhdessä. Usein ne hetket ovat syntymäpäiviä tai joulunviettoa. Itselleni hienoimpia juhlia ovatkin nämä synttärit.
Toivon, että serkuksille jää muistoja näistä yhteisistä hetkistä, kuten itsellenikin on jäänyt lämpimiä muistoja hetkistä niiden serkkujeni kanssa, joita lapsenakin enemmän tapasin.Sisartani ja veljeänikin soisi enemmän tapaavan näin vanhempanakin.

Sesilian kanssa kävimme luistelemassa, Rulla-kulttuurikeskuksessa, jätskillä, hampparilla....Yhden lapsen kanssa on helppo mennä ja tulla. Pelkästään linja-automatka oli kokemus pienelle tytölle. Kävimme vaatekaupoissa ja sain tukea ja kannustusta mikä on minulle sopiva vaate. "Ihan jees"... Kimaltavat puvut olivat erityisesti Sesilian mieleen. Hänellä ei ollut pienintäkään hoppua pois kaupoista: tuo pikkunainen.

  Saunoimme yhdessä. Pienen tytön energia oli ihailtavaa. Kuumavesi oli väännetty kylmälle heti aluksi, luulin jo veden loppuneen....
 Hän "järjesteli" minun laukkukaaostani, haki rätin ja vähän "pyyhkäisi" pesukonetta senjälkeen kun oli minulle huomauttanut, että voisit ehkä vähän tuota luukkua pyyhkiä.Kun en sitä heti tehnyt, pienet kädet tekivät sen nopeasti ja hän lohdutti, että sinun ei enää tarvitse sitä pyyhkiä. Lelut, kirjat ja pelit levittäytyivät nopeasti. Sesilia nautti silminnähden huomiosta minkä sai minulta, vaarilta ja enoltaan. Ensimmäisen yön hän nukkui tätinsä vieressä, toisen yön ihan yksin lastenhuoneessa, kun täti oli ystävänsä luona. Sen hän oli jo miettinyt kotoa lähtiessään. Vaarin iltasadun jälkeen, silmät menivät kiinni ja rauhallista unta ritti aamuun asti.

Sesilian isosisko, kuten muutkin isommat lastenlapset ovat olleet yksinään meillä. Se on aina erilaista aikaa kun saa keskittyä ja tutustua yhteen tai kahteen pieneen ihmiseen. Poikani kaksospojat olivat meillä joulunaikaan pari yötä innoissaan  ilman vanhempiaan. Vanhimman tyttären pojat ovat usein enonsa ja tätinsä, jos on kotona, haltioissa täällä yksin ollessaan, kuten myös tyttären kaksostytöt. Kaikki upeita hetkiä, joita pitkään muistelee ja joista ammentaa itselleen paljon! Toivon mukaan näitä hetkiä tulee vielä lisää, toivottavasti  lastenlapset tulevat mielellään, niin kauan kun minulla ja vaarillaan henki pihisee. Tietenkin myös ne omat lapset. Tänäänkin ikävöin Sesilian energista touhuamista; olisi ehkä tullut muutama kaappikin siivottua. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti