Palmusunnuntai on kristillisen kirkkovuoden juhla, joka on viikkoa ennen pääsiäissunnuntaita. Palmusunnuntai aloittaa niin sanotun hiljaisen viikon, jollon mustellaan Jeesuksen kärsimyksiä. Palmusunnuntaita vietetään sen tapauksen muistoksi, kun Jeesus saapui aasilla ratsastaen Jerusalemiin ja kansa levitti palmunlehviä hänen eteensä huutaen hoosiannaa.
Päivä tunnetaan myös virpomissunnuntain nimellä. Pitkin Suomea, Hämeessäkin, perinteisiin kuuluu lasten pukeutuminen noidiksi ja virpominen koristelluilla pajunoksilla.Lapset virpovat toivottaen terveyttä tulevaa vuotta varten ja saavat palkkiokseen suklaamunan tai vastaavaa. Virpomisoksa annetaan virvottavalle. Vanhoissa perinteissä palkkio tultiin hakemaan vasta pääsiäislauantaina eli lankalauantaina, mutta nykyään lapset saavat palkkionsa heti.
Virpominen on alunperin ortodoksinen perinne, mutta se on levinnyt myös luterilaisten pariin. Luulenpa, että kaikilla ei ole tietoa sen varsinaisesta uskonnollisesta merkityksestä. Lasten pukeutuminen noidiksi on alunperin lähtöisin länsisuomalaisesta trulliperinteestä. Lankalauantaina pukeuduttiin trulleiksi ja pääsiäiskokkoja poltettiin pahojen henkien poistamiseksi. Vieläkin pohjanmaalla poltetaan näitä pääsiäiskokkkoja. Virpomiseen ei alunperin kuulunut noidiksi pukeutuminen.
Kun itse olin pieni, ei virpominen kuulunut perinteisiin
Omassa perheessämme seitsemän lapsen kanssa perinnettä on vietetty. Mistähän se sitten alkoi? 1980- luvulla asuimme Ikaalisissa kun vanhimmat lapset rupesivat olemaan virpomisikäisiä. Sieltä se perinne meille tuli. Joka vuosi sitten oksia on haettu ja koristeltu kovalla innolla ja käyty virpomassa. Nykyään lapset ovat vieneet perinnettä omille lapsilleen. Lastenlapsille on kulkeutunut vanhoja essuja ja huiveja, joita heidän vanhempansakin ovat käyttäneet samoissa touhuissa. Perinne jatkuu ja päivä on odotettu ja lapsille se on merkki Pääsiäisen alkamisesta. Päiväkodeissa, kerhoissa ja koulussa pienten lasten kanssa virpomisvitsoja on valmistettu ja pääsiäisestä puhuttu.
Välillä aina kuulee ja näkee ikäviä kommentteja siitä, kuinka lapset käyvät kerjäämässä karkkeja. Tänä vuonna on myös jotkut kaupungit kieltäneet pajunoksien ottamisen virpomiskäyttöön! Uskomatonta. Pajuja on meillä ojan reunat täynnä ja ne leviävät kovaa vauhtia. Mielestäni nyt mennään taas liiallisuuksiin.
Pienet virpojat, jotka ovat nähneet vaivaa asuihinsa ja vitsoihinsa ja toivottavat hyvää mieltä ja terveyttä saavat ilomielin käydä ojentamassa pajunoksan tänä harmaana aikana.
sunnuntai 29. maaliskuuta 2015
KUU KIURUSTA KESÄÄN JA KOULUNKÄYNNINOHJAAJIIN
Aamulehdessä lukijalta palstalla oli 15.3 2015 kirjoitukseni Aleksanterin koulun koulunkäynninohjaajien puolesta.
Opetus- ja kulttuuriministeri Krista Kiuru lupasi 10 miljoonaa euroa valtion budjetista haettavaksi 16.3 mennessä valtionavustusta kunnille. Rahalla pitäisi palkata koulunkäynninohjaajia erityistä tukea tarvitseville lapsille. Valtio on luvannut maksaa puolet koulunkäynninohjaajien palkasta, mikäli uusia ohjaajia palkataan.
Tampereella ohjaajien resurssit eli tuntimäärät jaetaan kevään aikana syksyn tarpeita silmälläpitäen. Tampereen kaupunki on uhannut vähentää koulunkäynninohjaajien resursseja jopa 20 henkilötyövuotta rahapulan vuoksi.
Koulunkäynninohjaajat työskentelevät erityistä tukea tarvitsevien lasten apuna luokissa yhdessä opettajan kanssa. Tavallisessa luokassa saattaa olla useampikin sinne integroitu oppilas, jolla voi olla isompaa tai pienempää ongelmaa koulun sujumisessa. Erityistä tai tehostettua tukea tarvitsee noin 15 prosenttia kaikista perusopetuksen oppilaista.
Koulunkäynninohjaaja työskentelee tiiviisti lapsen kanssa ja hän myös herkästi huomaa, jos lapsi ei voi hyvin isossa ryhmässä. Lapsen kyky hallita tunteitaan on nykyään heikentynyt ja ohjaajat joutuvat kokemaan välillä väkivaltaakin. Ohjaajat työskentelevät myös aamu- ja iltapäiväkerhoissa. Ministeri Kiuru huomasi koulunkäynninohjaajien suuren tarpeen vierailullaan koululuokassa.
Tampereella kouluissa on jatkuvasti useita opiskelijoita, harjoittelijoita, työssäoppijoita, työvoimatoimiston ja Kelan kautta tulevia henkilöitä ja muita aikuisia. Jokaista varmaan tarvitaan. Mielelämme otamme jokaisen auttavan käden avuksemme ja opastamme tähän ammattiin, meidän lisäksemme. Olemme ottaneet opiskelijoiden näyttöjä vastaan, saamatta siitä mitään korvausta kaupungilta.
Me ammattitutkinnon suorittaneet koulunkäynninohjaajat olemme huolissamme siitä, että näillä aikuisilla korvataan meidän työtämme. Kattaako Tampereen kaupunki säästöistä syntyvän henkilöstövajeen opiskelijoilla? Suoraan koulunpenkiltä tuleva nuori tai ammattia vaihtava henkilö oppii kyllä toimimaan lasten parissa, mutta hänelle ei voi antaa samaa vastuuta kuin ammatti-ihmisille.
Toivottavasti ministeri Kiurun lupaamat rahat käytetään myös Tampereella vakinaisten osa-aikaisten ohjaajien tuntien lisäämiseen ja uusien, ammattitaitoisten ohjaajien palkkaamiseen, jotta ne eivät häviä ennen kesää kuin kiuru sinitaivaalle.
Opetus- ja kulttuuriministeri Krista Kiuru lupasi 10 miljoonaa euroa valtion budjetista haettavaksi 16.3 mennessä valtionavustusta kunnille. Rahalla pitäisi palkata koulunkäynninohjaajia erityistä tukea tarvitseville lapsille. Valtio on luvannut maksaa puolet koulunkäynninohjaajien palkasta, mikäli uusia ohjaajia palkataan.
Tampereella ohjaajien resurssit eli tuntimäärät jaetaan kevään aikana syksyn tarpeita silmälläpitäen. Tampereen kaupunki on uhannut vähentää koulunkäynninohjaajien resursseja jopa 20 henkilötyövuotta rahapulan vuoksi.
Koulunkäynninohjaajat työskentelevät erityistä tukea tarvitsevien lasten apuna luokissa yhdessä opettajan kanssa. Tavallisessa luokassa saattaa olla useampikin sinne integroitu oppilas, jolla voi olla isompaa tai pienempää ongelmaa koulun sujumisessa. Erityistä tai tehostettua tukea tarvitsee noin 15 prosenttia kaikista perusopetuksen oppilaista.
Koulunkäynninohjaaja työskentelee tiiviisti lapsen kanssa ja hän myös herkästi huomaa, jos lapsi ei voi hyvin isossa ryhmässä. Lapsen kyky hallita tunteitaan on nykyään heikentynyt ja ohjaajat joutuvat kokemaan välillä väkivaltaakin. Ohjaajat työskentelevät myös aamu- ja iltapäiväkerhoissa. Ministeri Kiuru huomasi koulunkäynninohjaajien suuren tarpeen vierailullaan koululuokassa.
Tampereella kouluissa on jatkuvasti useita opiskelijoita, harjoittelijoita, työssäoppijoita, työvoimatoimiston ja Kelan kautta tulevia henkilöitä ja muita aikuisia. Jokaista varmaan tarvitaan. Mielelämme otamme jokaisen auttavan käden avuksemme ja opastamme tähän ammattiin, meidän lisäksemme. Olemme ottaneet opiskelijoiden näyttöjä vastaan, saamatta siitä mitään korvausta kaupungilta.
Me ammattitutkinnon suorittaneet koulunkäynninohjaajat olemme huolissamme siitä, että näillä aikuisilla korvataan meidän työtämme. Kattaako Tampereen kaupunki säästöistä syntyvän henkilöstövajeen opiskelijoilla? Suoraan koulunpenkiltä tuleva nuori tai ammattia vaihtava henkilö oppii kyllä toimimaan lasten parissa, mutta hänelle ei voi antaa samaa vastuuta kuin ammatti-ihmisille.
Toivottavasti ministeri Kiurun lupaamat rahat käytetään myös Tampereella vakinaisten osa-aikaisten ohjaajien tuntien lisäämiseen ja uusien, ammattitaitoisten ohjaajien palkkaamiseen, jotta ne eivät häviä ennen kesää kuin kiuru sinitaivaalle.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)