lauantai 21. kesäkuuta 2014

JUHANNUSMIETTEITÄ

Juhannus on keskikesän ja valon juhla. Johannes Kastajan, tien raivaajan juhla.
Tänä vuonna juhlaa on vietetty viileässä, jopa kylmässä säässä.

 Lapsuudestani mieleeni ovat jääneet lämpimät juhannukset, jolloin kokonnuimme perheen kanssa kesäpaikkaamme Pyhäjärven rantamille saunan ja kokon pariin. Puolisoni liittyi joukkoomme 1976 ja samassa paikassa vietimme oman perheeni kanssa monta Juhannusta lasten ollessa pieniä. Tuota kesäpaikkaa ei enää ole. Oman perheen kanssa olemme viettäneet jo monta Juhannusta, kuten tänäkin vuonna, vähän ennakoiden aatonaattona grillaten, saunoen ja yhdessä nauttien meidän kodissamme.

Tänään 21.6.2014 mieleeni tulee Juhannus 24 vuotta takaperin. Tämä päivä ei silloin ollut aatto eikä Juhannuspäiväkään vaan muutama päivä ennen varsinaista juhlaa. Olimme muuttaneet 1.6.1990 uuteen kotiimme, omakotitaloon Viljakkalaan. Lapset olivat 10v, melkein 9v, melkein 7v ja 4v. Odotin viidettä lastamme kaiken muuttotouhun ympäröimänä. 21.6.1990 aamuyöstä lapsivedet menivät. Siihen aikaan oli kätilön ohje, että ambulanssi oli tilattava paikalle. Lähdin siis ambulanssin kyydissä kohti Tampereen Keskussairaalaa. Lapsen isä tuli omalla autollaan perässä, kunhan Kyröskosken mummu oli saapunut taksilla kotiimme hoitamaan muita lapsia. Pääsin sairaalaan yhtenä kappaleena, synnytys eteni nopeasti ja jo noin 3 tunnin päästä klo 10.45 meille syntyi terve tyttövauva! Tulovauhti oli ehkä liian kova, koska vauva oli vähän kalpea ja itse olin "neulomista" vaille. Suloinen tummahiuksinen käärö 3610g 51cm valloitti kuitenkin heti äidin ja isän sydämet. Isä lähti päivän aikana muita lapsia hoitamaan kotiin ja minä jäin onnellisena sairaalaan. Siihenaikaan isät eivät vielä saaneet majoittua niin tiiviisti sairaalaan kuin nykyään.

Seuraavana päivänä isä ja sisarukset saapuivat katsomaan uutta ihmettä. Jokainen sai pitää pikkusiskoaan hetken sylissä äidin vieressä.Voi sitä ihmettelyä ja ihastelua. Myös isovanhemmat kävivät heti ihastelemassa uutta tulokasta.
Kotiuduin 25.6 eli vietin sen vuoden Juhannusaaton ja - päivän sairaalassa, vauvaa hoitaen, onnellisena uudesta elämän ihmeestä.
Tänään juhannuslapsemme täyttää 24 vuotta. Ihania muistoja sisältyy vuosien varrelle. Tytär  avioitui Helluntaina 7.6.2014. 
Näitä juhannusmietteitä tänään.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti